Nipsun agilityura etenee tällä hetkellä ihan omalla painollaan. No, ehkä treenit melkein kerran viikossa on parempi kuitenkin kuin ei mitään.

Outi oli koulutusvuorossa ja toi taas TT-tuliaisia. Tehtiin Jenny Dammin leijeröintirataa pienillä muokkauksilla. En tiedä, onko alkuperäistä rataa netissä näkyvillä, ei ainakaan äkkiseltään löytynyt. Kuitenkin semmoinen, missä puomin ali meni kaksi putkea ja toisella puolen oli kepit.

Tiesin, että putkesta kepeille irtoaminen puomi leijeröiden on Nipsulle vaikea, jopa mahdoton. Oma liike tyssäsi puomiin ja Nipsu vaan pyöri ja räkytti. Lopulta kun sain sen kerran etsimään kepit, ja kun oma rytmitys osui paremmin kohdilleen, tämä kohta alkoikin sujua kuin vettä vaan. Hienosti irtosi kepeille myös silloin kuin ei olisi pitänyt. Ja selän takaa, kun tein yhtä kuviota siltä puolen.

Muuten menikin helposti. Kun sain Nipsun kepeille, sivuirtoamiset ja muut se kesti ongelmitta. Putkiakaan ei kieltänyt kertaakaan :) Eikä tiputtanut yhtään rimaa! (Paitsi yhden, kun heitin jo lelun taskusta, meni sen piikkiin.) Kokeiltiin pari leijeröintikohtaa molemmin puolin. Kaikki vaihtoehdot toimivat, paitsi siihen yhteen putkipersjättöön tuli vähän turhan kiire. Oli parempi puomi leijeröiden.

Toisella kierroksella Outi muutti radasta kolmen hypyn suunnan. Tässä kellotettiin yhden hypyn kierrätystä, mutta ei taas saatu juuri mitään eroa. Muutama sadasosa (käsiajalla) lyhyemmän reitin, mutta voimakkaamman jarrun puolesta. Yksi loiva pakkovalssi vaihdettiin japanilaiseksi, tuli kyllä parempi linja eikä tarvinnut jarrutella.

Loppuun vielä yksi kiva 0-rata :)