Tiistaina oli lepopäivä. Keskiviikkona Luu pääsi tuuraamaan valkkuryhmän treeneihin, kun Nipsu lomailee tämän viikon Lapissa. Tuuraus oli päivän teema muutenkin, kun Pekka tuurasi koulutusvuorossa olevaa Soilea.

Tehtiin kisamittaista rataa, ei mitään kamalan vaikeaa. Luu oli aluksi aika kierroksilla, mutta tasaantui, kun päästiin muutama pätkä palkkaamaan. Tehtiin ekalla kierroksella pätkiä. Puomi-putki-erottelussa loikkasi taas ylösnousun. Pekka vinkkasi tekemään tämän enemmän linjaamalla kuin lähettämällä, jolloin en joudu rytmittämään omaa liikettä (mikä luultavasti aiheuttaa loikan) ja se toimi ainakin tässä tilanteessa. Kepeillä tuli monta kertaa kesken pois, kun jämähdin itse liian lähelle keppejä. Kun vaan muistin ottaa sivuetäisyyttä, ei valssissa ollut ongelmaa.

Toisella kierroksella kokeiltiin alku ja puomin jälkeinen hässäkkä eri tavoilla. Aluksi jaakotin kakkoselle ja vein kolmosen niistopyörityksellä. Siinä Luu aina flänkkäsi, kun omaa linjaa ei saanut tarpeeksi jyrkäksi. Niisto kakkoselle ja kolmonen ristiin kierrättämällä oli parempi. Puomin jälkeisessä kohdassa olin tehnyt vastakäännöksen yhdelle hypylle, musta se toimikin siinä ihan hyvin. Toisella kierroksella Luu oli paljon kevyempi viedä ja sain sen samalla ohjauksella jopa kieltämään. Pekka sai suostuteltua mut tekemään sen ihan pyörityksellä. Ei vaan tunnu hyvältä, mutta näitäkin ois hyvä treenata.

Tehtiin lopuksi jopa yksi nolla! Eikä koko treenissä tippunut taaskaan yhtään rimaa. Melkoista.

Loppulenkki tehtiin vielä metsässä, mutta pimeä alkaa tulla. Kai se on syksy nyt.