Perjantaina treenailtiin. Ensin iltapäivällä tokoa Maijun kanssa Nalkalan kentällä. Saatiin vähäksi aikaa ihan virkavaltaa seuraamaan treenejä... Parkkasivat maijansa kentän viereen ja hengailivat siinä hyvän tovin. Jännättiin, että napsahtaako sakot koirien irtipidosta, mutta lähtivät sitten kuitenkin pois. Ehkä totesivat, että meillä oli koirat jotakuinkin hallinnassa? ;) Kentällä oli kyllä ihan kiitettävästi paskaa, että eiköhän sinnekin kohta koirakieltomerkit pamahda :( (Me luonnollisesti ulkoilutetaan koirat ihan muualla kuin minkään sortin kentillä.)

Luu teki ohjattua. Vähän palkkaa merkistä (tää on ollut nyt ihan kiva!), kehut nostojen yhteydessä ja ihan hyvät palautukset. Molemmat puolet kertaalleen.

Tunnaria... Ei nyt vaan toimi. Johtuu ehkä joko liikkuroinnista tai siitä, että tehdään vauhtiliikkeen jälkeen...? Yrittää oikoa alkua, sitten nostelee ekaa suuhun ja muuta sekoilua. Kun suutuin ja olin lähellä, oli ok.

Kaukoja, Maiju jalkapuuna. Yksi vähän pidempi sarja, ok. Paitsi eka istumaan nousu huono (uusinnalla ok), mutta terävä nousu on kieltämättä haastavampi, kun takajaloissa roikkuu apuohjaaja ;)

Luoksetuloa. Maijulla taas takapalkka, periaatteessa yllärinä. Eka stoppi siinä rajoilla, palkkasin kuitenkin. Tosi vaikea katsoa ja pitää kriteeri, ärsyttävää! Seuraava oli kyllä parempi, mutta vapautti itsensä ennen aikojaan takapalkan suuntaan, joten ei palkkaa. Seuraavan tein loppuun asti. Ja sitten vielä yksi stoppi kierrolla takapalkalle. Ei vaan meinannut löytää kierrettävää, kun ei osaa edelleenkään kiertää ihmistä :D

Ruutua vielä. Oltiin tehty kaksi ruutua, toisessa pelkät merkit. Eka sinne nauhattomaan ruutuun oli hyvä, sen jälkeen alkoi takki aueta ja meni takarajan yli. Pysäyttelin sitten pari kertaa ennen ruutua. Oikeaan ruutuun lähtemisessä ei kyllä mitään ongelmaa. Lähetin tietty aina sinne, minne ei ollut menossa.

Toisella kierroksella uudestaan tunnaria. Taas piti ensin korjailla, kun oikoi, mutta korjaantui vähän paremmin.

Samalla reissulla ajelin sitten Sääksjärvelle jäljestämään. Ajoin auton vähän eri paikkaan ja tein siis jäljen uuteen maastoon. Alussa oli hakkuualuetta, suht kuljettavaa kuitenkin. Syvemmällä ihanaa sammalmetsää. Mikäs siellä oli tallatessa jälkeä, kun linnut lauleskelivat ympärillä :) Mittaa tuli joku 650 m. (Mun askeleet taitaa olla aika pitkiä, joten nää arviot on luultavasti alakanttiin...) Viisi keppiä. Vanheni tunnin.

Jana oli joku 10-15 metriä. Nyt ei sitten mennytkään ihan niinkuin edellisissä janatreeneissä ;) Ensin ei lähtenyt suoraan millään, vaan oli sinkoamassa mihin sattuu. En päästänyt. Lopulta eteni suoraan jäljelle asti, mutta otti sujuvasti takajäljen. Annoin mennä tielle asti, mietittiin hetki ja yritettiin uudestaan. Nyt meni muuten hyvin, mutta ihan loivan oikaisun teki janan lopussa.

Ekalle kepille paahdettiin liina tiukalla, sen jälkeen rauhoittui vähän. Ihan pätkittäin sain jopa käppäillä perässä liina löysällä, mutta pääasiassa kyllä hyvällä tuntumalla ja reipasta tahtia. Kolme ekaa keppiä nousi hyvin. Neljäs jäi. Se taisi olla semmoisella osuudella, jossa Luu meni selvästi huolimattomammin. Epäilin jo välillä, oliko se edes jäljellä enää. Olisi ehkä voinut jarruttamalla muistuttaa huolellisuudesta, kun näki, että lähtee keulimaan. Loppujäljen tsemppasi kivasti ja vika keppi nousi varmasti. Nyt oli taas vesipullokin mukana ja kiltisti joi aina, kun tarjosin :)