Viikonloppu painaa edelleen ja maanantai on mennyt kyllä ihan laiskotellessa. Koirien kanssa on tehty vaan hihnalenkkiä vähän eri suunnalla kuin yleensä, enkä saanut aikaiseksi lähteä edes ulkokentälle tokoilemaan. Tehtiin sitten pieniä namihinkkauksia molempien kanssa sisällä.

Luun kanssa perusasentoa ja askeleen seuraamisia sekä paikallaan kääntymistä, meni ihan kivasti. Eteentulo-perusasento-jumppaa, joka menee jo ajoittain hyvin, mutta jossa Luulla edelleenkään ei aina sytytä. Mutta sitten kun se tekee, se tekee ihan hyvät asennot, ei jätä kumpaakaan vajaaksi. Tein myös istumaan jättöä ja siitä eteen ja sivulle tuloa.

Seuraavaksi Luu harjoitteli mammimista metrin päässä, kun Tuittu treenasi. Pysyi hyvin, oisko kerran yrittänyt tulla mukaan leikkiin.

Tuittu teki myös askeleen seuraamisia ja kääntymisiä. Tarkkuus on vähän eri luokkaa kuin Luulla, mutta niin on mun vaatimustasokin ;) Kaukoja koitin ensin tehdä niin, että naksutin ja palkkailin joka vaihdosta. Tästä ei kuitenkaan tullut mitään, kun Tuittu alkoi heti yliyrittää, stepata ja peruuttaa. Tehtiin sitten kisamaisesti (paitsi läheltä) ja palkkailin satunnaisesti jotain hyviä vaihtoja. En tajua, miten Tuittu voi osata tehdä niin hienon maasta istumaan nousun, kun Luulle en saa semmoista pomppua edes avuilla...? Muutenkin Tuittu teki hienoja vaihtoja.

Tuittu myös nosteli metallia ja toi sitä sivulle. On se vaan ällöä... Mutta pakkohan se oli uhrautua, kun palkaksi vaivannäöstä sateli kissanraksuja. Sitten Tuittukin meni harjoittelemaan mammimista, ja sekin jopa pysyi. Ekassa Luun setissä se hengaili mukana ja jäi raasu välillä Luun kiilaamaksi, kun yritti samaan aikaan sivulle... (Tuli samalla siis otettua pientä häiriötreeniä Luulle.)

Luu teki vielä toisen kierroksen. Ensin metallia senkin kanssa. Ei olla tehty sitä aikoihin, kun en ole saanut hommattua uutta kapulaa. Toi on korjattu jeesusteipillä eikä kestä heittämistä :D Ensin muistutuksena muutama nosto, sitten treenattiin pitämistä. Se olikin vaikeaa, kun Luu tiputti kapulan ensin pienimmästäkin kehusta tai käsien liikkeestä. Lopulta joku palikka loksahti ja pystyin kehumaan ja koskemaan kapulaan Luun pitäessä.

Ja muutama maahan-seiso-kauko, pääasiassa maahanmenoa. Tämä onnistui jo pelkällä käskylläkin Luun edessä seisten. Täytyy vaan olla tarkkana, ettei Luu sotke sitä normimaahanmenoon ja ala viskata etutassuja eteen. Se putoili maahan kuitenkin aika säpäkästi.