Sain varattua torstailta navettavuoron klo 21-22, joten ilta kului mukavasti agilityn parissa. Ensin menin töiden jälkeen kouluttamaan, hain tunnin tauon aikana koirat Pirkkalasta ja menin Nipsun (ja ihan vähän Tuitun kanssa) treenaamaan. Leakin tuli mukaan borderriiviöidensä kanssa ja loppuverkoilta palailtiinkin vasta yhdentoista aikaan...

Nipsun treeneihin tulikin heti toisella kertaa lisähaasteita häiriöstä, kun Lea touhuili Kinan kanssa samaan aikaan. Vähän Nipsun keskittyminen herpaantui, se teki kaiken ihan hienosti, mutta ei leikkinyt täysin vapautuneesti. Repimisleikkejä tosin hillitsee ilmeisesti edelleen vaihtumassa olevat hampaat.

Tehtiin aikas samoja juttuja kuin viimeksi. Ensin muisteltiin superkivaa putkea, jonka Nipsu pian muistikin superkivaksi. Se juoksi sitä ympäri ihan keskenäänkin. Olen siis onnistunut tekemään koirasta putkihullun kahdella treenikerralla, jes. Putki onnistui myös mutkaversiona sekä sisä- että ulkokaarteen puolelta "ohjaten". Tein myös pari takanaleikkausta. Palkkasin aina heittämällä lelun eteenpäin, mikä toimi hyvin. Nipsu ei jää yhtään vilkuilemaan mua, vaan syöksyy putkesta suoraan eteenpäin. Kääntymiset opiskellaan sitten joskus ;) (Silloin samaan aikaan, kun todennäköisesti kirotaan näitä alkuaikojen putkenjuoksutustreenejä.)

Hypyillä tehtiin neljän aidan suoraa, rimat maassa. Aluksi helppoa versiota yhden, kahden jne. aidan takaa. Neljänkin aidan takaa juoksu namikipolle onnistui hienosti, vaikka muutaman kerran Nipsu juoksi aidoista ohi. Se nyt ei ole tässä vaiheessa vakavaa. Tuommoisella lyhyellä suorallakin se painoi jo aikamoista kyytiä - ja rähjäsi mennessään.

Sitten otettiin vielä puomin alastuloa, joka laskettiin mini-pöydän päälle. Se oli taas aluksi vähän jänskää, mutta parin namialustalle pääsyn jälkeen meno reipastui. En nyt ole ihan varma, jatkanko tätä hihnasta ohjaamalla vai annanko Nipsun mennä omaa vauhtiaan. Nyt kokeilin molempia. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa pitää vaan viritellä ohjurit alastulon molemmin puolin, että takapää pysyy kontaktilla. Vapaana Nipsu kyllä tuntuu menevän paremmin, koska kaikenlainen kiinnipitäminen on sen mielestä vähän ällöä.

Tuittu pääsi tekemään muutaman kerran kepit. Muuten se sai keskittyä katseluun ja turhautumiseen.