Lauantai-aamupäivä vietettiin Mäkelän Markon Tamskin kouluttajille suunnatuissa treeneissä Mouhijärvellä. Reilu kaksi tuntia aikaa ja radalla 27 estettä, joten lopputuloksen tietää. Huh huh.

Me oltiin aika kehnoja. Radan alussa oli vaikeahko kepeille vienti, jota ei meinattu saada onnistumaan sitten millään. Mun piti tehdä semmoinen kuuluisa tuplasylkkäri kahdella hypyllä, joilta sitten puolivalssilla koira pujotteluun ohi putkensuun ja ohjaajan takana olevan hypyn. Tuittu oli aina joko putkessa, hypyllä tai kepeillä väärässä välissä. Ihan lopuksi saatiin se onnistumaan kertaalleen, pakko oli vielä yrittää, kun en olisi saanut muuten mielenrauhaa.

Toinen kepeillevienti törkkäisyllä/vetäisyllä (mikälie, keppien toiselta puolelta vastaanottaen kumminkin) oli myös vaikea. En ole tosin semmoisia paljon harrastanutkaan. Voisi treenata. Ja muistaa pitää käden alhaalla!

Sen sijaan tein onnistuneesti twistin ja opin taas uuden termin myös käytännössä... Tuittu luki hypyn aika makeasti, vaikka olin jo hypyn toisella puolella menossa käännöksen suuntaan. Myös poispäinkäännöksen tapainen pituudella meni ihan ok.

Ensimmäisen epätoivon kierroksen jälkeen oli tarkoitus tehdä sama rata vielä uudestaan, kokonaan nollalla läpi tietenkin. No ei tehty, ja lisäksi Tuittu meni ihan oudoksi. Sillä stoppasi vauhti ihan täysin. En tiedä hyytyikö se, paineistuko mun lievästä yliyrittämisestä tai metelistä hallissa (haukuntaa ja Leevi and the Leevingsiä täysillä) vai onko sillä joku muu vialla. Sain sen kyllä vapautumaan, mutta aika jähmeästi se veti loppuradan.

Tuosta ja omasta huonoudesta jäi vähän tylsä fiilis, mutta muuten oli kivat rääkkitreenit. Hiki lensi ja henki pihisi -osastoa.