Vihdoinkin me tehtiin se!

Harmi vaan, että kyse oli treeneistä ja ratakin oli joka kierroksella sama... Mutta ei puututa epäolennaisuuksiin ;)

Perjantaina käytiin tältä erää viimeistä kertaa Oreniuksen juoksutettavina Riihimäellä. Kivan tuntuinen rata, jossa sai juosta, mutta piti pysyä koko ajan skarppina. Tuitun lisäksi oli vain Lumo ja Elli, mutta aika hyvin saatiin kaksi tuntia kulumaan. Me oltiin tällä kertaa vuorossa viimeisinä ja pelkäsin jo, että aika loppuu kesken... Tempaistiin sitten rata kerrasta läpi :) Ei päästy nollan tekemiselläkään kuitenkaan ihan helpolla, vaan piti tehdä se vielä kaksi kertaa uudestaan.

Viilattiinkin paria kohtaa. Alussa oli semmoisen ärsyttävä pyörimiskohta, johon ei kyllä oikein sujuvampaakaan tyyliä ollut. Se saatiin tosi paljon paremmaksi ihan sillä, että rytmitin paremmin omaa liikettäni, eli en jäänyt seisomaan paikalleni, vaan teputin lyhyillä askeleilla koko ajan liikkeessä.

Lopussa taas vaihdoin viimeisessä versiossa jaakotuksen ihan perinteiseen käännökseen, joka toimi tässä tapauksessa paljon paremmin. Jaakotuksella pysäytin ensin liikkeeni ja toisella yrityksellä liikuin liikaa seuraavaa estettä kohti. Molemmat hidastivat koiraa, mutta perinteisellä tyylillä Tuitulla pysyi vauhti koko ajan hyvänä.

Toisella kierroksella meinattiin saada virhe aikaiseksi putken kauempaan päähän viennissä, kun olin vähän jäljessä ja Tuittu ehti pyörähtää. Muuten, varsinkin viimeisellä kerralla väärän suun ohivienti meni tosi hyvin. Tuittu tuli lyhyintä mahdollista reittiä ihan väärää päätä hipoen.

Viimeinen rata oli kuulemma niin hyvä, että siitä olisi voinut kuvat opetusvideon. Tarina ei kyllä kerro, olisiko kyseessä "Tee näin" vai "Älä tee näin" -video ;) No, 10- (miinuksen syytä erittelemättä) saatiin kummiskin arvonaksi. Siihen oli hyvä lopettaa tämä vuosi ja jäädä joulutauolle. Jääpähän ensi vuodelle jotain parannettavaa.