Parempi sekin kuin pää...? Tiistaina treenailtiin raunioilla. Mun oli tarkoitus ottaa neljä maalimiestä niin, etten tiennyt yhdenkään sijaintia ja niin, että kolme ensimmäistä ovat ilmaisuja (yksi kiintorullalla ja kaksi irtorullilla) ja viimeinen palkkaa suoraan. Muuten ihan ok, mutta suora palkka jäi jostain syystä käyttämättä ja kiintorullailmaisuja tuli kaksi. Ei se mitään, toimihan se niinkin.

Lähdin kopilta tarkoituksena tarkistaa ensin etukulman betoniröykkiö ja jatkaa siitä alakasalle. Tuittu juoksi betoröykkiön läpi ja suoraan mäen päälle. Kutsuin sitä kerran, mutta koska se eteni niin päättäväisen näköisesti, annoin mennä ja lähdin perään. Kohta se tulikin takaisin irtorullan kanssa :) Näytön ja palkkauksen jälkeen jatkettiin sitten sinne alakasalle, josta Tuittu sai myös heti hajun. Piiloa se joutui tarkentamaan jonkun aikaa, mutta keskittyi hommaansa tosi hienosti, vaikka seuraava maalimies oli menossa piiloonsa ihan muutaman metrin päässä. Tähän myös irtorullailmaisu.

Sitten jatkettiin takaisin mäen päälle ja sieltä aidanviertä takakasalle päin. Taisteltiin rullan kanssa, joka meni Tuitulla monta kertaa tassun alle :( Ilmeisesti se joutuu liikkumaan raunioilla eri tavalla kuin metsässä ja siksi rulla sujahtaa helpommin kainaloon. Kerran ihmettelin, kun Tuittu liikkui vähän vaisusti eikä meinannut irrota etsimään... Huomasin sitten, että sillä oli molemmat tassut pannasta sisällä ja rulla oli siis kireänä sen mahan alla. Tee siinä nyt sitten hommia. Jäin siinä sitten hetkeksi säätämään rullan kanssa ja kun jatkettiin etsimistä, huomasin että seuraava maalimies olikin ihan parin metrin päässä. Tuittu ei moisesta hämääntynyt, vaan teki maalimiehen pienellä avustuksella kiintorullailmaisun.

Viimeinen ukko oli sitten laatikossa telineiden takana olevalla alueella. Tuittu eteni sinne aika vauhdilla, mutta joutui taas tarkentamaan aika kauan. Hyvin siitä kuitenkin näki, että on hajulla. Piilolla oleminen kesti kauan ja koska kuvittelin tämän olevan suora palkka, ihmettelin, kun ei kuulunut kehuja, vaikka koira näytti löytäneen äijän... No, se oli sitten kiintorullailmaisu ja kesti kauan, koska maalimies joutui auttamaan rullan pois Tuitun kainalosta. Kovasti se oli kuulemma yrittänyt sitä ottaa...

Voi höh. Täytyy varmaan koittaa ensi kerralla säätää rulla niin tiukalle kuin mahdollista ja toivoa, että saadaan pysymään se aisoissa. Empä tiedä, voisiko koirakin oppia vähän varomaan sitä liikkuessaan...? Norski vaikuttaa muuten Tuitulle pajon sopivammalta, olisi kurja luopua siitä tämän takia.

Positiivista näissä treeneissä oli, että löydettiin Tuitun kanssa kaikki äijät ihan kaksin <3 Meitä oli tässä vaiheessa vain kolme, joten kaksi maalimiestä siirtyivät piiloilla (joita en tiennyt), eikä kukaan ollut back-uppina estämässä mua tekemästä hölmöyksiä. Mutta en tehnytkään! En mä kyllä oikeastaan tehnyt mitään, Tuittu ne hommat hoiti...