Perjantaina hurautettiin Riihimäelle Oreniuksen treenattaviksi. Reissuun pääsivät tällä kertaa Tuitun lisäksi Svante, Lumo ja Pimpo.

Sain juosta taas keuhkoni pihiseviksi, mutta hirveätä piiskausta en saanut. Melkein enemmän kehuja :) Tehtiin suunnilleen kisamittaista rataa. Ei hurjan vaikeaa, mutta sopivasti vauhtia ja tiukkoja kurveja. Ensimmäisellä yrityksellä sain Tuitun ohi kakkoshypystä, mutta uuden alun jälkeen tehtiinkin rata nollalla läpi. Mitään isompaa ei mokailtu, joku kurvi vähän venähti ja pariin kohtaan vaihdettiin ohjausta.

Ensimmäinen oli 180 asteen käännös pituudelta puomille, johon tein ensin jaakotuksen. Se kuitenkin hidasti vähän Tuittua, kun esteiden väli oli kuitenkin suht väljä. Jouduin tiukan käännöksen jälkeen vähän tökkäämään Tuittua puomille. Käännös saatiin menemään näppärästi ihan perinteisellä tyylillä.

Loppuradalla kellotettiin hyppykuviota, jossa kierrätin Tuitun ensin ulkokautta ja valssilla. Vaikka tiukempi sisäreitti perinteisesti kieputtaen tuntui väkinäisemmältä, oli se selvästi nopeampi. Pienellä koiralla ajansäästö lyhyemmällä matkalla on vaan aika merkittävä.

Jatkoksi tähän Juha neuvoi mulle saksalaiskäännöksen. Mulle ei ole koskaan oikein selvinnyt, mikä se nyt sitten on, mutta nyt olen tehnyt sellaisen! Kerran. Ekalla yrityksellä loppui usko ja vikalla kunto, jolloin kuvio vaihtui takaaleikkaukseksi... Mutta sillä keskimmäisellä kuvio onnistui hienosti ja näyttikin kuulemma tosi sujuvalta. Aika näyttävä brassailuohjaus, täytyy treenata! :D