Kati toi keskiviikoksi pari rataa, joiden piti olla semmoisia juoksupätkiä, joilla saisi vaihteeksi vain irrotella ja pitää hauskaa. No, nehän tiedetään!
Ensimmäisellä vaikeimmaksi kohdaksi osoittautui välistäveto, jossa ohjaaja joutui jäämään "väärälle" puolelle, eli tekemään takaaleikkauksen. Oli meille vähän vaikeaa. Kun sain vedettyä Tuitun hyppyjen välistä, en saanut sitä enää kääntymään seuraavalle hypylle. Haltuunottoja pitäisi kyllä joku kerta vahvistaa ihan perustreenillä, kyllä Tuittukin niissä vähän lipsuu. Luulen, että loppujen lopuksi se toinen vaihtoehto, eli ulkokautta kierrättäminen olisi ollut tässä tapauksessa jopa nopeampi. Ainakin sujuvampi. Vaikka matka oli pidempi, koira sai suoremman linjan ja paremman vauhdin seuraavalle hypylle.
Ratojen välissä Tuittu pääsi taas pöllimään Svanten juustot. Hitto, että se on nopea. Pääsin väliin heti, kun huomasin Tuitun pään repussa, mutta siinä vaiheessa _todella_ isosta pussillisesta oli jäljellä pari hassua juustonpalasta... Toiselle radalle mennessä Tuittu olikin vähän ylensyöneen oloinen. Ei hinkattu sitä sitten ihan viimeisen päälle. Koko lyhyt pätkä otettiin pariin kertaan ja alun tökkäisyä vielä muutama yritys.
Kontakteista oli vain aa, jota ei ollakaan treenattu aikoihin. Tuittu hidasti selkeästi alastuloilla, mutta tuli tosi hyvin alas asti, vaikka vedätin miten. Kop kop, mutta aahan mun ei kyllä juuri tarvitse kiinnittää huomiota.
Kommentit