Eilen treenattiin agiliitoa pitkästä aikaa koko porukalla. Olin väsännyt pari radanpätkää (kauheella kiireellä, kun meinasin unohtaa...), joissa sattuikin sitten olemaan ihan haastaviakin kohtia. Ja sitten kohtia, jotka vaikuttivat haastavilta ("tähän vois yrittää tämmöistä yhdistettyä leikkausta ja persjättöä, onnistuiskohan?"), mutta jotka olivat kuitenkin ihan yksinkertaisia ("...niin, tai voihan sen tehdä ihan näin helpostikin..."). Oli hauskaa! Niin, ja sitten oli vielä karkkiakin Svanten triplanollan kunniaksi :)

Tuittu oli mun mielestä aikas hyvä. Odotteluajat ja lähtöön menot se kyllä possuili minkä ehti, karkaili Katin (=namikipon) luokse ja oli koko ajan pää jossain repussa. Taisi muistaa, että viimeksi kävi nakkiflaksi ;) (Nyt Kati oli pakannut Svanten nakit tiiviiseen muovirasiaan.)

Ei tehty mitään ihmeellisiä virheitä. Yhdessä putkeenmenossa Tuittu hyppäsi pari kertaa matkalla olevan hypyn, mutta kun vaan uskalsin heittää reilusti putkeen, enkä jäänyt kyttäämään, se sinkosi ihan oikeaan osoitteeseen. Renkaan Tuittu hyppäsi myös pari kertaa väärin. Sen kanssa pitää olla tarkkana, jos tullaan yhtään hankalassa kulmassa.

Kontakteista radalla oli puomi, sillä palkat ihan normaalisti. Tuittu lipsahti pari kertaa kokonaan maahan asti, mutta niihin en puuttunut. Ekalla kertaa oli namikippo liian kaukana ja toinenkin oli ihan puhdas vahinko. Otettiin nyt namikippo myös loppukipoksi (Katille vähän juoksemista), kokeillaan olisko siitä mitään iloa. Lopuksi otin vielä pari muutaman hypyn pätkää niin, että Kati oli viimeisen hypyn takana hetsaamassa kipon kanssa. En saanut Tuittua ihan raivon partaalle, mutta aika lujaa se meni.