No, tiistai-illan pikatreenien pikaisuus unohdettiin jo etukäteen, kun ne paisuivatkin ihan tavallisiksi hakutreeneiksi. Treeneissä meni melkein kolme tuntia, sinä aikana vesisadekin lähes lakkasi. Oltiin Sääksjärvellä, siinä samaisessa ryteikkömaastossa, josta onneksi lähes kaikki lumi oli hävinnyt.

Tuitulle valikoitiin vähän vähemmän tallattu ja vähän helpomman näköinen pläntti. Kolme maalimiestä - ja ihan oikeita miehiä, vieläpä vieraita! Ykkönen oikealle, kakkonen vasemmalle ja kolmonen taas oikealle. Ykkönen oli kaikista kauimpana, kun maasto oli siitä suht avointa. Tuittu ei kuitenkaan meinannut millään irrota tarpeeksi syvälle, ja kun irtosi, ei meinannut löytää. No, ilmaisu kuitenkin hyvä.

Toinen olikin hankalammassa paikassa, mutta löytyi ihan hyvin. Tällä tuli kuitenkin jostain syystä sama vanha ongelma, eli Tuittu jäi piilolle säätämään rullan kanssa. Otti, pyöri, tiputti, nosti, palasi maalimiehelle jne. Mä en tiedä, aiheutuuko toi yksinkertaisesti siitä, ettei se näe mua piilolta (tuolta ei nähnyt) ja ei siksi tiedä, mitä tehdä...? Mä en tehnyt mitään, kun en edes nähnyt, mitä piilolla tapahtui. Lopulta Tuittu sentään ratkaisi homman itse ja toi rullan mulle asti.

Kolmannelle lähetin ensin vähän huonosti ja Tuittu lähti ihan väärään suuntaan. Toisella hyvä pisto suht lähellä piileskeelleelle (miten toi sana menee?!) äijälle ja hyvä ilmaisu. Onneksi siis onnistuminen loppuun.