Tänään oli vähän positiivisemmat keskiviikkoliidot. Mulla varsinkin, sillä Tuittu oli ihan loistava :) Santtu piti treenit, joten Hani ei ollut paikalla. Myöskään Kati ja näin ollen Tuitun personal bodyguard Svante eivät olleet mukana. Tommin kroaatit sen sijaan olivat paikalla (varsin äänekkäästi ;) ), mutta eivät häirinneet Tuitun menoa yhtään! Aluksi se linnoittautui tuttuun nurkkaansa, mutta käväisi sieltä ihan vapaaehtoisesti "ihmisten ilmoilla". Se esim. tunki yhtäkkiä mukaan, kun rapsuttelin Puubia vähän matkan päässä. Satirin kanssa se teki myös tuttavuutta ja näytti jopa harkitsevan, josko intoutuisi vähän riekkumaan... Ehkä sekin osaltaan vapautti Tuittua, kun sai huomata etteivät nuo  kovaääniset mustat koirat nyt niin pahoja olekaan ;)

Tehtiin kaksi rataa. Ensimmäinen juostiin Tuitun kanssa ekalla nollalla läpi, mutta korjattiin pari kohtaa. Ensimmäisen kerran lähtöön jättäessä Tuittu vähän luimisti korvia, mutta pysyi kuitenkin hyvin. Toisella kertaa pystyin jättämään sen ja vastaanottamaan kentän toisesta nurkasta viiden hypyn päästä :) Liikkumisessa ei ollut mitään kummallista, Tuittu kulki hyvää vauhtia ja irtosi. Haki jopa minusta kauempana olevia esteitä, minkä takia ekalla pätkällä tulikin yksi pitempi kaarros. Ei jälkeäkään mistään pöhköilyistä. Ihanaa, kun sai keskittyä ihan vaan ohjaamiseen!

Toisella pätkällä yritin yhtä vähän epätoivoista suunnitelmaa, josta ei sitten mitään tullutkaan. Siinä siis käyttöön plan b, jota piti pari kertaa treenata. Muuten tämäkin rata puhtaasti ja hyvin. Kontakteista oli mukana puomi, sillä taas normaalit namikipot.

Tää on tätä pienen mustan koiran kanssa harrastamisen ihanuutta - pienistä asioista saa ison ilon :)