Eilen liideltiin keskiviikkoliidoissa parin viikon tauon jälkeen. Oli jotenkin aika negatiiviset treenit, kaikilla tuntui olevan vähän huono päivä ja huono tuuli. Ja kun ratoja joutui hinkkaamaan, meni aikakin niin tiukille, etteivät kaikki ehtineet edes kahta rataa.

Kati piti treenit ja oli tuonut kyllä hauskat ja haastavat radat, joita olisi ollut kiva hinkata. Tuitun kanssa kuitenkin keskityttiin edelleen fiilikseen. Nyt paikalla olivat pitkästä aikaa sekä Hani että Tommin koirat, mutta Tuittu ei silti ottanut takapakkia :) Suuri edistysaskel oli, että sain sen pysymään lähdössä ihan helposti. Radalla se kulki muuten ihan hyvin, mutta jossain kohdissa ei tahtonut irrota ja hakeutui ikään kuin minun taakseni. Toisaalla saatiin sitten ihan hyviä pätkiä.

Heti ekan radan alussa kakkoshypylle irtoaminen oli hankalaa, mutta siitä selvittyämme rata sujui ihan hyvällä draivilla. Kepeille lähetyksessä oli sählinkiä, ja sen otin uudestaan. Tökkäsin Tuitun kahteen kertaan kakkosväliin ja sitten se vetikin herneen nenään. Kepit olivat ihan radan reunassa, ja kun niillä tuli noi virheetkin, niin Tuittu päätti, että tuonnehan hän ei enää mene. Kati oli Tuitulle edelleen superkiva namihenkilö (multakin sai namia, mutta mä olin kuitenkin välillä ikäväkin...), ja Katin kanssa Tuitulta onnistui tuokin kohta...! Varsin imartelevaa näin koiran ohjaajan ja omistajan näkökulmasta, mutta pääasia että meni.

Tokan radan aikana osa porukkaa oli lähtenyt jo loppuverkalle, joten maneesissa oli paljon rauhallisempaa. Vetäistiin Tuitun kanssa pätkä kertaalleen läpi. Pari huolimattomuusvirhettä tuli, mutta en jäänyt niitä hinkkaamaan. Tuittu kulki hyvin ja vapautuneesti, joten siihen oli hyvä lopettaa.