Tänään taas keskiviikkoiset yökyöpeilyt. Tällä kertaa päästiin kyllä lähtemään kotiin jo ennen yhtätoista!

Mentiin kolme rataa, joihin suorista putkista päätellen epäiltiin Santun ottaneen vaikutteita Mujusen radoilta... Juosta ainakin sai samaan malliin. Meillä tuli joka pätkällä jotain, mutta ei mitään viimekertaisen tapaista katastrofaalista rähmimistä.

Ensimmäisellä sorruttiin melko klassiseen, kun Tuittu livahti putkeen, jonka ohi piti mennä keinulle. Uudella yrityksellä taidettiin tehdä nolla, ja ihan reipas sellainen. Toisella pätkällä jumitettiin yhdessä putkeenviennissä, jossa yritin ensin takaaleikkausta, sitten valssia ja lopulta sain sen onnistumaan takaaleikkauksella. Tuli pitkästä aikaa sellainen olo, että en yksinkertaisesti ehdi.

Viimeisellä radalla takuttiin lähinnä aan kanssa, jossa Tuittu ei tehnyt vain sitä pientä loikkaansa, vaan ihan rehellisen kontaktivirheen. Otin pelkän aan kerran kädestä palkaten ja sen jälkeen vähän kädellä varmistaen Tuittu tuli paremmin alas asti. Tähänkään ei siis voi vain sokeasti luottaa. Myös yhdessä hypylleviennissä varmistelin ensin liikaa, kun pelkäsin Tuitun hakevan väärää puolta.

Puomin kontaktit Tuittu teki tänään todella huonosti. Se pysähtyi _aina_ siihen etutassut n. 10 cm ennen maata, ja jouduin aina hoputtamaan sitä alas asti. Kerran kokeilin vedättää kädellä ja silloin se tuli kontaktista läpi. Huokaus. Muuten oli ihan hauskaa. Olin ratojen jälkeen ihan läkähdyksissä, mutta kyllä me vähän juostiinkin. Kunnonkohutus tuskin olisi silti pahitteeksi...