Eilen taas keskiviikkoliidoissa. Mulla oli itselläni fiilis ihan kateissa, en jaksanut ollenkaan keskittyä ja tsempata. Kouluhommien kanssa on ollut aikamoista painetta jo pidemmän aikaa, ehkä sekin vaatii välillä veronsa. Ihan kivaa meillä silti oli, tällä kertaa tuli ehkä vaan korostettua tuota sosiaalista puolta ja treenikavereiden kanssa läpättämistä ;)

Tehtiin kaksi rataa, joista ensimmäisen olisi yhtä hyvin voinut jättää tekemättä. Alkua otettiin n. miljoona kertaa, ennen kuin sain Tuitun oikeaan putkenpäähän (niistä kolmesta), ilman että se kääntyi puomia kohti... Jossain tuli mutkaa, rima tippui ja puomin kontakti oli hidas. Kun päästiin jotenkin maaliin asti, en vaan jaksanut yrittää enää mitään. Tommikin huhuili perään, että oishan siellä vielä parannettavaa...

Toinen rata meni sitten vähän paremmin. Yhtä välistävetokohtaa otin muutaman kerran (välillä Tuittu kääntyi tosi tiukasti, välillä kaarsi viereiselle hypylle), samoin kuin yhtä tiukkaa käännöstä, jota en kyllä millään saanut sellaiseksi kuin olisin halunnut. Tälläkin radalla tippui yksi rima, joka johtui ihan omasta rynnimisestäni. Tehtiin puomi niin, että Kati oli palkkakipon kanssa heilumassa ja laski sen ihan alastulon eteen. Tällä saatiin kontaktit nopeiksi, käytetään samaa taktiikkaa varmaan jonkun aikaa. Aan kontaktit olivat tänään hyviä, joskin vedätin jonkun verran kädellä. Ja pujottelun avokulman Tuittu haki hienosti kaukaa ja kovaa!

Treenien lopuksi (kun koirat hilluivat vapaana) Tuittu sai ihan asiallisen opetuksen, että kannattaako mennä tunkemaan itseään isompien koirien tavaroille... Hani vähän pölläytti ja pikkukoira oli sen jälkeen hyvin nöyrää pikkukoiraa. Itsesuojeluvaisto olisi joskus ihan kiva.