Tänään hakuiltiin Nokian radalla. Selvisin tällä kertaa jopa eksymättä, kun olin melkein kaikille koirille yhdessä ja samassa piilossa ;) Tuli tutuksi edes yksi paikka.

Tuitulle tehtiin pari irtorullailmaisua ja pari suoraa palkkaa. Aloitettiin vasemmalta suoralla palkalla, äijä oli etukulman kallionkielekkeen takana. Ekalla lähetyksellä tuli tynkä tyhjä, kun Tuittu kääntyi n. puolimatkassa aluetta eteenpäin. Toisella lähetyksellä se taisi mennä aika suoraan piilolle.

Oikealle sitten ilmaisu, äijä aika lähellä ja näkyvissä. Tämä oli tosi hyvä, mitä nyt Tuittu juoksi taas yksiä ja samoja jälkiä rullaa tuodessa ja näytölle mennessä. Vasemmalle otettiin toinen ilmaisu, äijä nyt vähän kauempana ja niin, etten itse nähnyt sitä. Lähetin Tuitun, enkä voinut kuin kuulostella ja jännittää, mitä tapahtuu. Hienosti se kuitenkin sinkosi puskasta luokse rulla suussa. Näytölle Tuittu lähti semmoisesta kolosta, että oli pakko vaan päästää liinasta ja kiertää ryteikkö... Koiran pieni koko aiheuttaa jos jonkinlaisia haasteita ;)

Viimeinen oli sitten oikealla mökkipiilossa. Sinne lähetyksessä tuli taas tuittusähläystä, kun maasta löytyi jotain vastustamattomia tuoksuja (/nameja?). Huutelin koiraa jo takaisinkin, mutta lopulta se selvitti tiensä piilolle asti. Tästä siis suora palkka ja loppuun tuttu vapautus keskilinjalle loppunameja syömään.

Syvälle etenemisessä oli siis tänään vähän ongelmia. Ilmaisut sen sijaan menivät tosi hyvin. Niitä pitäisi varmaan uskaltaa alkaa ottaa vähän pidemmilläkin matkoilla.