Aamulla muisteltiin vähän ruutuunmenoa, sitä(kään) kun ei olla talven aikana juuri treenailta ja edelliset yritykset olivat aika epätoivoisia. Rakensin ruudun Tuitun nähden ja lähetin sen suoraan n. 15 metristä. Ensimmäisellä kerralla Tuittu haki ruudun ihan hyvin, mutta palasi pysähtyessään ihan eturajalle. Kutsuin pois ja otettiin uudestaan. Toisella kertaa se meni kiertelemään toista etumerkkiä, ajatteli kai, että oisko tää sitten tätä merkkijuttua, kun edellinen ei kelvannut... Taas uudestaan. Vähän jo pelkäsin, josko Tuittu vetää palkattomista toistoista herneen nenäänsä, mutta hienosti se malttoi keskittyä ja hakeutui kolmannella yrityksellä kunnolla ruutuun. Seisomisesta vapautus ja aamuruoka palkaksi.