Eilen treenailtiin agilityä ekaa kertaa Eteläpuistossa tänä kesäkautena. Kentälle oli tuotu uutta hienoa hiekkaa, jonka levitys oli vielä vähän vaiheessa. Ratojen juokseminen meni ihan kuntoilusta, sen verran raskasta pehmeässä hiekassa tarpominen oli. Toisaalta Tuitullakin tuntui olevan vähän vaikeuksia, joten en jäänyt sen vauhdista loppujen lopuksi katastrofaalisen paljon.

Ennen treenejä otettiin kuitenkin vähän tokojuttuja, ruutua, luoksetuloa ja kaukoja. Ruudussa Tuitulla oli taas vähän vaikeuksia oikean paikan kanssa, mutta toisella lähetyksellä sain sen perille asti. Muiden treenailujen jälkeen otettiin ruutua vielä uudestaan toisesta suunnasta niin, että agiradat jäivät haasteellisesti ruudun taakse. Tehtiin kaksi toistoa, joilla molemmilla Tuittu pysähtyi ennen ruutua katsoen minua kysyvästi, mutta hakeutui sitten omatoimisesti ruutuun asti. Pitää varmaan ottaa ruutua taas kosketusalustan kanssa, niin saa vahvistettua sitä oikeaa paikkaa.

Luoksetulossa kokeilin suullisella käskyllä pysäyttämistä. Ensin ilman takapalkkaa täydestä matkasta, pysähtyi huonosti, mutta pysähtyi. Sitten otettiin muutama toisto takapalkan kanssa, joissa ensin ennakointia ja siitä johtuen alkuun pari läpijuoksua. Kaukoja tehtiin ensin koko sarja ja sitten pari yksittäistä asentoa, kaikki vähintään kisamatkasta. Muuten hyvät vaihdot, mutta kääntyi vinoon, palkkaa kohti.

Lämmittelylenkin jälkeen jatkettiin sitten agiliitelyllä. Tehtiin kolmea eri rataa, joissa päällimmäisenä teemana taisi olla ohiviennit. Ensimmäinen pätkä meni meiltä vielä ihan hyvin, ohivietävistä esteistäkin mentiin ihan vaan ohi. Mutta sitten alkoi takkuaminen, joka vaan paheni loppua kohden. Jotenkin itse turhauduin toistuviin virheisiin ja siihen, kun en päässyt liikkumaan siinä suossa. Oli jotenkin samanlainen olo kuin joskus unessa, kun yrittää juosta, mutta jalat liikkuvat kuin hidastetussa filmissä.

Yhdessäkin kohtaa piti ohittaa aan jälkeen kaksi aitaa ja hypätä kolmas. Sen lisäksi, että sain Tuitun hyppäämään ne kaksi väärää aitaa, sain sen vielä jotenkin hyppäämään oikean aidan väärästä suunnasta. Kun mahdolliset variaatiot loppuivat, onnistui se oikeakin kuvio.