On ollut melkoisen tiivis muutama edellinen päivä. Viikonloppu kului töissä, kaverin synttäreillä, agilitytreeneissä, porukoilla syömässä ja salibandyssa. Tänään piti palauttaa taas yksi harkkatyö, jonka valmiiksi tekeminen jäi sitten maanantaille. Aikatauluja uhmaten päätin vielä käydä agilitytreeneissäkin. Parin tunnin luova tauko ei sikäli paljon haitannut, työn tekeminen kun kesti kuitenkin aamuseitsemään ja seuraava päivä piti jaksaa kahden tunnin yöunilla. Illalla oltiin sitten 2,5 tunnin hakutreeneissä, ja pakko myöntää, että nyt vähän pää painaa...

Mutta treeneihin. Agility oli taas sitä normisähläämistä. Hinkkasin ja hinkkasin, eikä vaan meinannut sujua. Ensin tökittiin hankalassa keppikulmassa, jota en lopultakaan saanut onnistumaan ensiksi suunnittelemallani tavalla. Yritin kiertää avokulmassa olevien keppien "väärälle" puolelle, mutta en saanut mitenkään Tuittua kääntymään pujotteluun, joten oli pakko tyytyä radan jatkon kannalta huonompaan puoleen.

Toinen hankala kohta oli yhden hypyn takaakierto. Esteelle tultiin aan ja aidan jälkeen linjassa ja vauhdilla, mutta se piti hypätä takakautta. Ohjaavan käden poisvetämisellä ja sivusuunnassa liikkuen sain Tuitun ohi hypystä, mutta aika monta toistoa se vaati.

Puomin kontaktit (pari kertaa) olivat tosi hitaita. Aata mentiin tosi monta kertaa, se pysyi ihan hyvin kasassa. Tai siis kontaktien suoritus, itse esteen kasassa pysyminen on toivon mukaan itsestäänselvää... Lähdöt sujuivat aika fifty-sixty, välillä jouduin palauttamaan istumaan.

Ja alkulämmittelyssä käveltiin muuten heppatallin ohi kentän puoleista tien sivua, ja Tuittu käyttäytyi mallikelpoisesti! :) Uskokoon ken tahtoo, mutta niin se teki. Meidän Tuittu.

Tänään sitten hakumetsässä tehtiin Tuitulle aika pitkä treeni. Halusin treenata taas niitä tyhjiä, joita otettiin kahden kaukana olevan, suoraa palkkaavan ukon jälkeen. Eli ensin oikeaan etukulmaan äijä, vasemmalle äijä, oikealle tyhjä, vasemmalle äijä, oikealle äijä, vasemmalle tyhjä ja loppuun oikealle äijä.

Pistot olivat aika... eh, luovia, ja kaikkea muutakin tapahtui, mutta kokonaisuutena ihan hyvä suoritus. Tuittu teki melkein kaikki pistot kääntyen aluetta liikaa eteenpäin ja palaten sitten taaksepäin piilolle. Yhdeltä pistolta (tokavika äijä) kutsuin sen pois, kun se oli ajautunut jo tosi kauaksi ja alkoi haistella (sijaistoimintona?) taas jotain. Tämä oli mainitsemisen arvoista siksi, että Tuittu tuli kutsusta heti ja lujaa! Voitteko uskoa?! Lisäksi uudella lähetyksellä pisto oli hyvä ja ukko löytyi hienosti. Pari muuta lähetystä olivat sellaisia, että Tuittu ei irronnut kunnolla, vaan meinasi jäädä ihan lähelle pyörimään. Niiltä kutsuin sen heti pois (se tuli!) ja uudet lähetykset menivät hyvin. Saatiin siis kivasti korjattua kaikki pienet jumitukset.

Tyhjistä ensimmäinen jäi vähän vajaaksi, mutta oli kuitenkin oikeansuuntainen. Tuittu myös tuli takaisin ihan oma-aloitteisesti. Toiseen tyhjään olin älyttömän tyytyväinen. Alla oli neljä etsittyä ukkoa ja yksi tyhjä pisto kaikkine sähläyksineen (edellinen pisto juuri se, jolta kutsuin pois), ja yhtäkkiä koira teki lähes oppikirjamaisen tyhjän. Se irtosi tosi hyvin ja suoraan ja tuli kutsusta luo. Osaa Tuittu välillä olla siis ihan hieno koirakin :)