Tänään kisattiin Hämeenkyrössä Kari Jalosen agility- ja hyppyradoilla. Ajatus oli sama kuin viime viikolla, eli agilityradalla keskityin puomin kontaktiin ja hyppärillä saatoin sitten yrittää tulostakin. Siihen nähden meni hienosti.

Puomi oli taas radan alussa (3. este), mutta nyt sille ei mitenkään pystynyt ottamaan etumatkaa, kun edellinen hyppy piti kierrättää ovelasti takaa. Päätin siis kokeilla hitaasti, mutta varmasti -taktiikkaa ja himmasin oman vauhtini, kun puomin alastulo lähestyi. Tuittu reagoi tosi hienosti ja tassuteltiin kontaktille yhtä matkaa. Kontaktilla piti vielä vähän avittaa oikean paikan kanssa, mutta kaiken kaikkiaan tilanne oli taas hallittu ja rauhallinen. Tästä on hyvä jatkaa!

Puomilla kulutettiin siis tuhottomasti aikaa, mutta muuten rata sujui ihan ok. Yksi rima tippui, enkä sille oikein syytäkään keksinyt. Ilmeisesti vaan Tuittu kääntyi perääni juuri riman päällä tms., aika helpon näköisesti se oli kuulemma tippunut. Aan kontaktikin oli melkein nätti, mutta keinu meni taas vähän kehnosti. Vaikka yritin vedättää, niin Tuittu pysähtyi liian aikaisin, jolloin keinun laskeminen kesti kauan. Lisäksi oli siinä ja siinä, ehtikö keinu maahan asti, ennen kuin Tuittu jo hyppäsi pois. Joku tuossa keinussa vaan toisinaan mättää ja Tuittu tuntuu sitä varovan.

Kuin toistona viime sunnuntaista, viimeisteltiin päivä taas hyppärin nollalla (sij. 4.). Yksi takaakiertopyörityshässäkkä meni meiltä aika huonosti ja pitkin kaarroksin, muuten olin rataan aikaslailla tyytyväinen. Lähdöt olivat myös hyviä molemmilla radoilla, peppu pysyi tiukasti maassa ilman yhtään lisäkäskyä :) Ennen kaikkea tuntuu hyvältä se, että nollien tekeminen ei ole nykyään minkään työn ja tuskan takana, vaan niitä tuntuu tulevan jopa "helposti". Puhtaan radan ohjaaminen ei tunnu ylivoimaisen vaikelta, mutta ne nappisuoritukset ovat toki asia erikseen...