Tänään siis agiliidettiin treenien muodossa. Muissa lajeissa me taidetaankin olla luonnonlahjakkuuksia, kun niiden eteen ei ole tullut tehtyä taas mitään ;)

Aluksi hinkattiin vähän kontakteja. Aa oli luonnollisesti ihan jees, enemmän vaikeuksia aiheutti sille kääntyminen suorasta putkesta. Sain Tuitun kahteenkin kertaan kiertämään yhden ylimääräisen hypyn kautta, kun oikea suunta ei löytynyt tarpeeksi nopeasti. Puomilla palkkailin ihan vaan namilla, useimmiten suoraan kädestä. Ensi kerralla jos vaikka muistaisi ottaa jotain superpalkkaakin mukaan, ettei kontaktit mene turhan arkipäiväisiksi ;) Ekat kontaktit Tuittu teki itse asiassa oikein hyvin ja nopeasti, joskin otin ne edellä juoksemalla. Lopputuntia kohden se alkoi vähän himmailla ja teinkin pari kertaa niin, että heitin namin Tuitun tullessa alastuloa. Kerran se näytti tulevan niin lennokkaasti, että nappasin hätäpäissäni sitä niskasta kiinni ennen mahdollista kontaktilta livistämistä. Seuraavalla kerralla kontakti tultiin sitten tosi varovasti, siitä saan syyttää vissiin ihan itseäni...

Ehdittiin tehdä pari radanpätkää. Ei niillä mitään kummoista ollut, mutta onnistuttiin kyllä sössimään virheitä taas ihan mukavasti. Jotenkin en vaan jaksa treeneissä keskittyä tarpeeksi hyvin, kun niitä virheitä ei tarvitse pelätä. Toisaalta toki myös kokeilen "älä kokeile tätä kisoissa" -ohjaustyylejä, jolloin aina ei mene ihan putkeen. Tällä kertaa mokailu kostautui lähinnä laajoina kaarroksina ja muutamina ylimääräisinä esteinä...

Lähtöjenkin kanssa saatiin taas tapella. Lipsuilin laiskuuttani itsekin (hyi minua!), enkä jaksanut aina käydä palauttamassa Tuittua oikealle paikalle, vaan käskin vaan kaukaa takaisin istumaan. Pitäis vaan sitkeästi olla tämän asian kanssa tiukempi ja tarkempi. Ja käydä välillä myös palkkaamassa nätisti odottamisesta.