Agilitytreenit peruttiin tänään, mutta päätin silti mennä tekemään kevyen kontaktivoittoisen treenin. Tulihan siinä ohessa muutama lyhyt radanpätkäkin vetäistyä. Yritin kehitellä radoille niitä mulle jotenkin hankalia käännöksiä, joissa koiran pitää kääntyä hypyltä jyrkästi takaisinpäin. Tänäänkin oli vähän hankalaa, ja yhdessä kohtaa sain Tuitun kääntymään ennen hyppyä pariinkin kertaan.

Kontaktilla (puomista siis puhutaan) otin tällä kertaa avuksi kosketusalustan, jonka laitoin maahan heti kontaktin perään. Se auttoikin vähän, nyt Tuittu sentään meni alas, vaikka jättäydyin jälkeen. Kyllähän se edelleen empi ja arvaili, mutta lopulta siis meni. Tein melkein kaikki kontaktit (sekä erikseen treenatut että radan yhteydessä) pysähtymällä ennen kontaktia. Oikeasta paikasta kehuin tai naksautin heti ja heitin ison palan lihapullaa (ainaskin 1/6 koko pullasta ;) ) eteenpäin.

Aloin myös kallistua siihen suuntaan, että yritän sitä kisakontaktia tällä tekniikalla. Eli ajoissa himmaamalla koiralta vauhti pois ja alastulo hitaasti kävellen. Vedättämällä saan Tuittuun todennäköisesti enemmän kierroksia, jolloin kontaktin ottoon keskittyminen on lievästi epävarmaa... Jos sen kontaktin sais vaikka tolleen hidastettuna onnistumaan, niin siitähän olisi helppo (heh...) lisätä vauhtia pikku hiljaa. Vajaa kolme viikkoa kisoihin, jännittää.

Lisäksi treenattiin nyt muutamaan otteeseen sitä pussia, jota olen jo jonkin aikaa harmitellut. Vein namia odottamaan pari metriä pussin ulostulosta ja juoksin suoraan pussin sivua samalla huutaen "mene, mene, mene...". Tällä sain Tuitun tulemaan suoraan, ja muutaman toiston jälkeen pystyin ottamaan itse vähän etäisyyttä sivusuunnassa. Käskytyksellä sain sen menemään aika hyvin, mutta kyllä tätä kannattaisi silloin tällöin vahvistaa.

Pelkkiä keppejäkin otettiin muutama kerta niin, että jättäydyin voimakkaasti jälkeen, jolloin Tuitun piti pujotella itsenäisesti. "Kep kep kep" -hokemisella se meni ihan kivasti, jopa väärältä puolelta.