Perjantai-iltana treenattiin raunioilla. Tarkoituksena oli tehdä Tuitulle helppo ja lyhyt treeni, jotta saataisiin pitkästä aikaa semmoinen kunnon onnistuminen. No, persiilleenhän se meni.

Ukkoja laitettiin kaksi, yksi kerrallaan. Ensimmäinen oli uunissa, irtorulla aika hollilla siinä suulla. Lähetin kopilta, ja Tuittu löysikin ukon nopeasti, mutta kun maalimies oli vain passiivinen eikä palkannut, Tuittu lähti pois... Ilmeisesti korkealla ollut irtorulla oli liian vaikea pala - Tuitun olisi pitänyt kurkottaa ihan kunnolla siihen ylettyäkseen. Pää ei sitten kestänyt tilannetta ja touhu meni ympäri aluetta juoksemiseksi. Lähetin koiran pari kertaa uudestaan, mutta se ei vilkaissutkaan piiloa kohti. Tässä vaiheessa nostettiin sitten maalimies ylös ja otettiin sama juttu alusta pakona. Maalimies käveli Tuitun nähden piiloon, ja kun hetken päästä lähetin, sujui ilmaisu täysin moitteetta ja nopeasti.

Toinen ukko oli sitten yhden putken suulla. Tämäkin löytyi hyvin, mutta ilmaisu tökki. Tuittu otti rullan, mutta jäi haistelemaan maata, tiputti rullan, meni maalimiehen luokse uudestaan, otti toisen rullan, tiputti senkin jne... Ja taas uudestaan: koira pois, maalimiehelle rullat takaisin, uusi lähetys ja hyvä ilmaisu.

Ekstrana otettiin vielä kolmas ilmaisu toiseen putkeen pakona. Tämä onnistui onneksi kerrasta hyvin.

Eli ei tässä muuta tule mieleen kuin takapakkia vaan. Unohdetaan etsiminen taas hetkeksi ja palataan ihan vaan pelkkiin ilmaisuharjoituksiin. Motivaatio Tuitulla on pysynyt hyvänä, rullantuonti vaan tuntuu olevan välillä ihan hepreaa.

Toivotaan siis parempaa onnea tälle vuodelle! :)