Edellisestä blogimerkinnästä ei ole näköjään kuin reilu viikko... No, viime maanantain agilitytreenit peruuntuivat pakkasen takia, ja samoin kävi viikonlopun kaksille hakutreeneille väenpuutteen takia. Tänään sitten pakkanen pysytteli siedettävissä lukemissa ja päästiin agilityilemään. Tosin tarkalla sekin oli, kun uskollinen talviautoni (kyllä, se sama, johon olen jo tottunut kulkemaan repsikan puolelta...) ei lähtenyt käyntiin. Päästi vain pari epätoivoista inahdusta ja jatkoi talviuniaan. Onneksi Einari palasi työreissulta juuri puoli seitsemäksi, joten päästiin matkaan valmiiksi lämmitetyllä Audilla.

Treeneissä treenattiin muutamaa radanpätkää, joilla ei ollut mitään erikoista. Itse taas yritin ohjata joitain kohtia turhan huolettomasti, mutta suurempia vaikeuksia ei ollut. Kepeillä yritin muutamassakin kohdassa jätättää Tuittua reilummin, ja se tuntui kyllä olevan hankalaa. Yhdessä kohdassa sillä tuli niin kiire perääni, että skipattuaan viimeisen välin kepeistä se vielä tiputtu muurin palikan siitä yli ryysiessään. En voinut siis yhtään "karata", vaan pujottelut oli pakko varmistella loppuun asti.

Puomin kontaktit olivat hitaahkoja. Yritin vähän provosoida ryysimällä itse kauempana odottavalle palkkakipolle, mutta sitkeästi koira vain himmasi alastulolla ja otti viimeiset askeleet välillä vähän empien. Provosointi sai sen kyllä yrittämään kontaktilta lähtemistä ilman lupaa.

Se oikea pysähdyspaikka tuntuu vaan sitkeästi pysyvän hämärän peitossa. Otin tunnin alussa taas pelkkää kontaktia naksun kanssa, ja jos jättäydyn Tuitun taakse, se ei vaan mene alas asti. Jos menen eteenpäin, mutta otan etäisyyttä sivusuunnassa, se kääntyy vinoon (ja olen ollut aika tarkka siitä, että etutassujen pitää olla maassa siellä puomin päässä). Tein muutaman kerran niin, että vein tai heitin namin parin metrin päähän puomista, ja se sai ainakin vähän suuntaa oikeaan päin. Vapautin sitten oikeasta paikasta aika nopeaan. Tätä voisi jatkaa.

25.2. ja tämän vuoden ensimmäiset kisat ovat myös aika pian... Olen vähän jo miettinyt strategiaani kontaktin suhteen, mutten ole päässyt mihinkään tulokseen. Pitäisikö yrittää ottaa se supervarmasti ja hitaasti (tosin en tiedä, saanko Tuittua kuulolle, vaikka yritän ottaa vauhdin pois jo ylösmenolla...) vai juosta täpöt kontaktin edelle ja luottaa, että palkkakippo jokaikiseltä kontaktilta viimeisen kolmen kuukauden aikana on jättänyt jälkensä...? Olen kyllä valmis uhraamaan startin kontaktin takia, kun vain osaisin päättää, miten sen aion tehdä.