Tänä viikonloppuna päästin sitten etsimään niitä ukkoja, tänään raunioille. Treenattiin taas etukasalla. Koirien tullessa alueelle huudatettiin myös hälytyssireeniä (kamala ääni noin muutamasta metristä kuultuna), mikä olikin Tuitulle ensimmäinen kerta. Kyllä se vähän ääntä kohti vilkaisi, mutta ei välittänyt sen kummemmin.

Otin Tuitulle kolme äijää, kaikilla irtorullailmaisu. Lähdettiin alueelle takakulman kopilta. Lähetin Tuitun turhan keskeltä, joten se porhalsi iloisesti ensimmäisestä ukosta ohi, kun ei tuulensuunnan takia voinut saada siitä hajua. Sain kutsuttua sen hyvin takaisin, lähetin uudestaan aidanviertä, ja uunin luona kyykkivä ukko löytyi heti. Ilmaisu oli tosi hyvä ja nopea.

Uunilta lähetin betoniröykkiölle, jonka Tuittu tarkistikin hyvin. Jatkettiin matkaa eteenpäin ja toinen ukko löytyi yhden putken suulta. Siellä tulikin sitten sählinkiä, kun Tuittu huomasi, että samalla piilollahan on aikaisemmin palkattu jotain toista ja maasta löytyy makkaran murusia... Se nuuski ja hyöri, otti lopulta rullan, mutta pudotti sen. Kutsuin Tuitun takaisin ja lähetin uudestaan, jolloin ilmaisukin oli ihan hyvä.

Viimeinen oli niin ikään helpossa piilossa aika lähellä. Sinnekin lähtiessään Tuittu kuitenkin pysähtyi matkalla olleelle piilolle etsimään taas jotain palkkajämiä. Kävin hakemassa sen pois (ja huomautin keskittymisestä hyvin hillitysti) ja lähetin uudestaan. Nyt ilmaisu taas hyvä, joskin Tuittu lähti tuomaan rullaa vähän hankalampaa reittiä. Hyvin rulla pysyi kuitenkin suussa, vaikka Tuittu joutui kiipeilemään ja hyppimään.

Isoin juttu tässä treenissä oli siis tuo makkaranjämien etsiminen. Koiran kannalta katsottuna ihan loogista toimintaa; sille ruoka on se tärkein juttu, joten miksi jättää potentiaaliset makkara-apajat tarkistamatta? Päädyttiin jatkamaan niin, että seuraavilla kerroilla Tuittu treenataan ensimmäisenä tai jonkun lelulla palkattavan jälkeen. Nyt kun ilmaisut ovat vielä aika uusi juttu, niin ruuanhajut lienevät turhan suuri häiriö. Kun ilmaisut alkaa sujua, voidaan lisätä häiriöitä. Siinä vaiheessa voin myös puuttua noihin haisteluihin, KUNHAN olen ihan varma, että se haistelee nimenomaan ruokaa, eikä vaikka ihmeellisesti leijailevaa hajua maalimiehestä. Tuittu on kyllä sen verran kova, että kestänee haisteluihin puuttumiset, mutta tässä vaiheessa ilmaisutreeneihin ei ehkä kannata liittää mitään negatiivista.