Talven tulo lamautti kyllä taas treeni-innon totaalisesti. Ollaan käyty kerran viikossa agilityssä sekä raunioilla ja hakumetsässä, kun aika on vaan passannut. Tokoa ei olla treenattu YHTÄÄN. Paitsi ollaan me otettu paikallaistumista ruuanannon yhteydessä ja vähän luoksetulon pysäytyksiä lenkillä...

No, tämän viikon blogimerkintä tulee maanantaisista agilitytreeneistä. Meitä oli vain kolme, joten ehdittiin hinkata useampaa radanpätkää. Muutamassa kohdassa olikin hinkkaamista, kun ei taas meinannut sujua. Yhdessä kohdassa juoksin ihan hulluna, että ehdin Tuitun eteen valssaamaan. Kyllähän mä ehdin (ja koira vaan meinasi jäädä alle...), mutta ihan sujuvasti sain saman kohdan tehtyä kauempaa ohjaten ja takaa leikkaillen. Tuittu kun irtoaa ihan hyvin ja kestää takaaleikkauksia, niin ei mun varmaan niitä tarvitsisi viimeiseen asti vältellä...

Sitä pirun puomin kontaktia otettiin vähän naksun kanssa. Koitin saada Tuitun hakeutumaan alas niin, että jäin itse sen taakse. Jos nyt hakemalla hakee, niin kyllä siinä pientä edistymistä oli havaittavissa.

Ja ilmeisesti huono omatunto tokon treenaamattomuudesta painoi sen verran, että muisteltiin vähän merkkiä. Hyvin se muistui mieleen, onneksi. Pöydän reunalla otettiin myös muutama kaukojen asennonvaihto. Kaukot on kyllä sellainen liike, jota treenitauko ei varsinaisesti kehitä, joten niitä voisi yrittää välillä muistella.