... ja samasta syystä :( Käytiin tänään Wääksyn maneesilla tekemässä vajaa agilityrata, kun Tuittu loikkasi puomin kontaktin ja ryntäsi väärälle hypylle. Otti niin paljon päähän, että lopetin radan siihen. Enkä palkannut koiraa.

Tällä kertaa oltiin sählätty myös vitonen kepeiltä. Kepeille tultiin aika lujaa suoraan avokulmasta. Ryysin Tuitun oikeaan väliin, mutta se juoksi siitä läpi. Mun olisi vaan pitänyt olla vielä nopeampi ja ehtiä vetämään se kakkosväliin tai vaihtoehtoisesti himmata ja antaa Tuitun hakea aloitus itse. Oli muuten aikaslailla identtinen moka kuin mm-karsintojen yhdellä radalla, joten näin sitä opitaan virheistään...

Mutta joo, puomin kontakti tästäkin jäi päällimmäisenä mieltä painamaan. Kisataan seuraavan kerran kolmen kuukauden päästä, joten nyt laitan Tuitun ainakin jonkinasteiselle kontaktikuurille. Olen vähän pähkäillyt sellaista "kissanruokametodia", jolla saatiin surullisenkuuluisa paikallamakuukin toimimaan. Lähtökohdathan ovat vähän samat: koira toimii treeneissä, mutta ei kisoissa. Koska kisoissa ei voi treenata, on pakko treenata treeneissä, vaikkei ongelma siellä esiinnykään. Yksinkertaistettuna ajattelin alkaa treenata kontaktia paljon ja palkata ruhtinaallisesti (kissanruokaa pienessä kipossa on havaittu tehokkaaksi). Pakolla ja mäiskinnällä ei tuollaista kovapäistä koiraa saa toimimaan, joten siitä oikeasta toimintavasta on vain jotenkin tehtävä sille kannattavaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tuollaiseen lopputulokseen olen pähkäilyissäni päätynyt.

Vinkkejä, neuvoja ja pieniä ihmeitä otetaan edelleen kiitollisena vastaan.