Oltiin tänään TamSKin tokopäivässä, jossa Leena Välimäki opasti meitä voi-luokan liikkeisssä. Harmillisesti aikaa oli viidelle koiralle vain kaksi tuntia, joten ihmeitä ei ehditty tehdä. Käytiin läpi luoksetulo, ruutu ja tunnari, ja saatiin niissä vinkkejä jatkoon. Leenan kysellessä koirien ongelmakohtia valittelin myös Tuitun karkailusta. Siihen ei kuitenkaan sen enempää puututtu, kun Tuittu sattui pysymään treenin ihan hyvin käsissä.

Ensin otettiin paikallamakuu ryhmässä, jossa Tuitulla ei tietenkään (kop kop!) mitään ongelmia. Oli kuulemma maannut hyvin rauhallisena ja laskenut välillä päänkin maahan.

Yksilöliikkeistä aloitettiin luoksetulolla. Jätin palkan kippoon Tuitun taakse kuten yleensäkin treeneissä. Ensin otettiin läpijuoksu, joka oli ihan vauhdikas. Sitten mun piti pysäyttää koira, mutta se tuli hädin tuskin hidastaen läpi... Ei yritetty tätä uudestaan, vaan sain ehdotukseksi vaihtaa suullisen seisomiskäskyn käsimerkkiin. Kokeiltiin pari kertaa namin heittämistä, ja Tuittu kyllä pysähtyi kuin seinään, myös kolmannella kerralla pelkästä käsimerkistä. Vaihtamista käsimerkkiin kannattaisi siis varmaan vakavasti harkita. Maahanmeno otettiin kerran, ja se meni hyvin.

Ruutua kokeiltiin ensin ihan tyhjänä, mutta Tuittu ei lähtenyt edes oikeaan suuntaan. Uusi paikka ja vieraat merkit taisivat olla liikaa. Vein sitten ruutuun kosketusalustan, jolloin Tuittu löysi ruutuun asti. Vähän oli kuitenkin hakemista, eikä Tuittu oikein muistanut, mitä pahvilla pitäisi tehdä. Tähän saatiin neuvoksi palata vähän taaksepäin, vahvistaa pelkkää alustan koskemista ja viedä se vasta sitten ruutuun.

Lopuksi otettiin sitten vielä pikaisesti omavalintainen liike, joka meillä oli yllättäen tunnari. Näytin ensin, miten olemme viime aikoina treenailleet, eli vääriä kapuloita oli kolme. Ensimmäinen yritys oli taas aika säälittävä, Tuittu haisteli maata ja löysi sieltä jotain syötävää... Ilman eri kehoitusta se kuitenkin sitten etsi ja toi oman - tosin epävarmasti. Toinen samanlainen meni vähän paremmin. Kolmas tunnari tehtiin sitten niin, että vieraita kapuloita oli reilusti enemmän ja ne olivat aika isolla alueella. Tuittu teki hyvin töitä ja toi oman aika nopeasti sen löydettyään. Saatiinkin ohjeeksi treenata tällä tavalla, jolloin koira keskittyy paremmin. Samoin kisatunnari on sille helpompi, eikä se turhaudu siinä vaikkei heti löytäisi omaa, kun on tottunut etsimään kauemmin. Olen kyllä itsekin samaa mieltä, että kannattanee palata tähän tyyliin, josta joskus jo syystä tai toisesta luovuin.