Tänään siis kaksi agilitystarttia Kangasalla ja kova hinku hoitaa tämä sm-nolla-asia pois päiväjärjestyksestä. Ensimmäiselle radalle lähdettäessä olin itse vähän puolivireessä. Rata tuntui tutustuessa hankalalta, jalat oli ihan vempulat, enkä saanut lietsottua itseeni kunnon kisafiilistä. Suoritus olikin sitten sen mukainen: pari hyllyä, todennäköinen kontaktivirhe ja rimanpudotus. Siis niin kuin ainakin. Ensimmäinen ja ratkaiseva hylly tuli puomin jälkeen, kun Tuittu loikkasi kontaktin ja sinkosi putken väärään päähän. Aan kontaktit (aa mentiin kahteen kertaan) se otti ihan siedettävästi. Kepeille vienti oli aika hankala, ja Tuittu hyppäsikin sitä ennen tyrkyllä olleen aidan. Eipä oltu sentään ainoat surkeat, vaan ko. kohdat olivat erittäin suosittuja hylkääntymispaikkoja... ;)

Hyppyradalle sain vähän skarpattua itseäni ja ratakin tuntui paljon helpommalta. Heti alkumetreillä yritin kyllä kovasti tyrkätä Tuittua ohi yhdestä aidasta, mutta tilanteesta selvittiin onneksi virheettä. Vähän ennen pujottelua yleisössä ja ratahenkilöissä syntyi pienoista hämmennystä, sillä numerokyltti oli unohtunut ensimmäisen kepin eteen. Itse en sitä edes huomannut, eikä se haitannut Tuittuakaan, joka haki kepit oikein nätisti ja pujotteli ihan normaalisti. Ei siis tarvinnut onneksi lähteä tekemään protestia ratahenkilöstön kömmähdyksestä ;) Kaiken häslingin jälkeen pääsimme maaliin ilman ratavirheitä ja ihanneajassa. Metsästys tuotti siis tulosta ja nollasaldomme on ihan oikeasti täynnä!!! Päivän kruunasi sijoittuminen kolmanneksi. Palkintopallilla olo on meille sen verran harvinaista herkkua, että kolmossijakin sai hymyn huulille :)

Vähänkö hienoa, kun voi kisata loppukevään ilman mitään paineita! :D