Hakuiltiin tänään Kahamäentiellä, eikä siellä ollut lunta kuin paikoitellen! Sääkin oli mukavan lämmin ja aurinkoinen. Koettiin myös aika eksoottinen yhdistelmä eri vuodenaikoja - lunta ja hyttysiä ;)
Alkuun otettiin kaksi irtorullailmaisua. Ensimmäinen oli muuten tosi hyvä, mutta Tuittu palasi taas omia jälkiään. Toisella (vieras maalimies) Tuittu pudotti rullan melkein heti sen otettuaan ja jäi haistelemaan. Maalimies nappasi rullan maasta ja tarjosi sitä uudestaan, jolloin Tuittu toi sen hyvin ja suoraan minua kohti. Nyt en palkannut rullan tuomisesta ollenkaan, vaan lähetin suoraan näytölle. Näytölle lähtemisessä oli jo selvästi varmuutta.
Ilmaisujen jälkeen otettin kolme äijää, jotka olivat ihan takarajalla asti. Ensimmäiselle lähtö oli tosi huono, Tuittu kaarsi voimakkaasti aluetta eteenpäin eikä mennyt tarpeeksi syvälle. Annoin koiran haahuilla aikansa, kun se näytti tekevän töitä, mutta lopulta otettiin uusi lähetys. Taas Tuittu lähti samaan suuntaan, jolloin heräsi jo epäilys, josko maalimies olisikin kakkospiilossa. Olihan se, ja pian Tuittu löysikin sinne asti.
Toinen ukko oli vasemmalla ja löytyi hyvin. Kolmas oli sitten oikeassa takanurkassa, johon ei alunperin pitänyt laittaa äijää matkalla olevan leveän ojan takia. Oja osottautuikin Tuitulle vähän turhan kovaksi palaksi, sillä se jäi ojan keskilinjan puolelle hyörimään. Yritin lähettää pari kertaa uudestaan, mutta lopulta menin sen kanssa yhdessä ojan yli ja lähetin sieltä. Sitten viimeinenkin äijä löytyi hyvin.
Tuli treenin jälkeen mieleen, että ei ollakaan treenattu pitkiä pistoja tosi pitkään aikaan, kun Tuitun treenejä on helpotettu teknisistä syistä (korkea lumihanki). Nyt etenenminen tuntui olevan vähän hakusessa, joskin siihen liittyi noita muitakin haittatekijöitä. Voisi varmaan harkita seuraaville kerroille vaikka jotain haamuja.
Kommentit