Käytiin Järvenpäässä kisaamassa kaksi agilitystarttia. Päivän saldo oli vitonen ja nolla sekä kaksi 7. sijaa yli 40 koiran luokassa. Ihan hyvin siis, vaikka vähän jäi kaivelemaan...

Ensimmäinen rata oli suht konstikas agilityrata, jolla reilusti yli puolet koirista hylkääntyi. Meillä rata alkoi ihan sujuvasti paria sähläyskohtaa lukuunottamatta (en ilmeisesti ollut varautunut, että koira ei loikkaa puomin kontaktilta ;)). Kun sitten lähestyttiin loppusuoraa (nolla alla), meinasin pakittaa hyppysiivekettä päin ja sitä väistäessäni sekosin jaloissani ja kaaduin! Sain jotenkin ohjattua Tuitun seuraavalle esteelle siinä ylös kömpiessäni ja selvittiin maaliin ihanneajassa. Ilmeisesti otettiin hötäkässä kuitenkin vähän kontaktia Tuitun kanssa (en sentään kaatunut sen päälle...), ja tulokseksi tuli vitonen kosketusvirheestä. Nollalla oltaisiin oltu palkinnoilla, mutta jossitteluhan on turhaa. Mitäs menin kompuroimaan. Koira oli hyvä, otti kontaktitkin :)

Toinen rata oli hyppäri, jonka ihanneajalla tuskin olisi ollut varaa kaatuiluihin. Tehtiin vähän töksähtelevä, mutta melko virheetön nollarata. Ei siellä mitään kummempia sählinkejä sattunut, kuin että vaihdoin ohjaussuunnitelmaa rataantutustumisen jälkeen, leikkasin vahingossa keppien väärälle puolelle (josta seurauksena paniikkiratkaisu seuraavaan ohjauskuvioon) ja jätin yhden valssin tekemättä. Semmoista normaalia veitsenterällä juoksentelua :) Ihanneaika alittui 1,2 sekunnilla, mutta kärjestä jäätiin taas reilummin.

Kaatuminen menee muuten mulla sarjaan "Mitä en ole ikinä ennen tehnyt kisoissa". Ilmeisesti nyt, kun sm-nollat on kasassa, voi hankkia näitä uusia avartavia kokemuksia. Seuraavaksi voisi vaikka unohtaa radan.