Oltiin aamulla navetalla tekemässä huolellista viimeistelytreeniä huomisia kisoja varten. No joo, joka tapauksessa treenattiin agilitya.

Päivän teemoina olivat kontaktit (yllätys) ja itsenäinen pujottelu. Alkuun tein pitkähkön ja helpohkon radan, jotta sain Tuitun kontaktiesteille kunnon vauhdilla. Helpohkossa radassa oli kuitenkin muutama vaikeahkompi kohta, joten mentiin samaa rataa pari-kolme kertaa. Aat meni tyypilliseen tapaan, puomilla oli pari kertaa turhaa lennokkuutta (=koira ei pysähtynyt). Palkkasin Tuitun kerran puomin kontaktilta paistetun jauhelihan jämillä, jota olin laittanut pieneen kippoon. Normaalia isompi palkka tuntuikin olevan aika huippujuttu ;) Lopuksi tein vielä helpon rinkularadan, jossa oli molemmat kontaktit. Koitettiin mennä sitä useampi kierros kerrallaan, mutta oma kunto tuli kyllä äkkiä vastaan. Palkkasin joka kontaktilla makupalalla ja kerran puomilla taas pikkukipolla jauhelihaa.

Välillä treenailtiin sitten pujottelua niin, että vein keppien päähän palkan odottamaan ja koitin saada Tuitun pujottelemaan mahdollisimman itsenäisesti. Kokeilin molempia puolia, jättäydyin jälkeen ja otin etäisyyttä sivusuunnassa. Loppujen lopuksi Tuittu pujotteli loppuun asti, vaikka jäin seisomaan keppien alkupäähän.

Ihan lopuksi keksin vielä ottaa aikaa Tuitun pujottelusta... Olen aina pitänyt Tuittua suht hitaana pujottelijana, enkä ole kyllä erityisesti vauhdin kasvattamiseen keskittynytkään (kun varmuudessakin on ollut tekemistä). Kahden toiston otannalla, tarkalla kännykän sekuntikellolla, sain ajaksi n. 3,5 s. Nopeimmat koirat pujottelee vissiin reiluun kahteen sekuntiin (?), joten onhan meillä kirittävää. Sitä paitsi nyt vedätin ja hoputin sitä pujottelemaan mahd. nopeasti, kisoissa tulee otettua varmemman päälle.