Eilen aamuna harrastettiin talvilajeista ehkä miellyttävintä - hakua. Oltiin Ylöjärvellä "Lohjan soramontulla", jossa ei pitänyt olla paljon lunta. Sitä oli polviin - puoleenreiteen asti. Tallattiin neljä kaistaletta ja vannottiin pitävämme ensi talvi hakutaukoa... Onneksi mieliämme oli piristämässä syötävän suloinen 10-viikkoinen Taru-bc :)

Oltiin yksimielisiä, että Tuittua ei ole mitään järkeä laittaa rämpimään edes polkuja pitkin, joten päätin ottaa sillä ilmaisutreeniä. Todella fiksua aloittaa jo kauan pitkitetty ilmaisutreeni hetken mielijohteesta ja lainavermeillä ;) Omat irtorullat ja liina kun olivat kotona. Laitettiin neljä äijää muutaman metrin päähän keskilinjasta (hyvin tallatulle polulle ;)). Koska ei olla ilmaisua treenattu (muuta kuin kerran Einarin kanssa kotona), niin Tuitulla ei luonnollisesti ollut oikein mitään käsitystä, mitä sen olisi pitänyt tehdä. Kun maalimies heilutteli rullaa minun houkutellessani Tuittua tuomaan, se kuitenkin toi rullan ihan hyvin. Tai no, yllättävän hyvin. Näytöllekin se lähti reippaasti jopa ilman namien rapistelua. Kerran se ehti livistää "näytölle" ennen kuin sain liinan kiinni, mutta en viitsinyt puuttua siihen. Ihan positiivinen olo siis jäi näistä ensimmäisistä rullantuontiyrityksistä.

Treenin loputtua Tuittu lähti vielä tarkistamaan kaksi viimeistä tallattua kaistaletta saatuaan ilmeisesti hajun piiloa hakeneesta Samusta. Että se siitä pikkukoiran helpotetusta treenistä... Vain korvankärjet villkuivat, kun Tuittu juoksenteli pitkin tallattuja uria.