Treenattiin hakua Lahdesjärvellä. Lunta oli ihan riittävästi, mutta koska maasto on muuten suht helppokulkuista, niin laitettiin Tuitun äijät ihan kunnon matkan päähän. Ensimmäinen oli oikeassa etukulmassa raollaan olevassa piilossa. Se löytyi hyvin, ihan pienen mutkan kautta. Vasempaan etukulmaan koitettiin tyhjää. Tuittu lähti hyvin, mutta pysähtyi n. puoleenväliin ja jäi siihen pyörimään ja haistelemaan. Ajattelin heti, että eihän tästä nyt tullut yhtään mitään ja kutsuin Tuittua nimeltä. Kutsuminen toimikin tehokkaasti käänteisenä psykologiana ja Tuittu lähti huitelemaan takarajalle - ja teki ihan mallikelpoisen tyhjän piston ;) Voi olla, että se alkoi pysähtyessään kuitenkin vähän epäröidä, että mikähän tän homman nimi nyt olikaan. Ollaan noita tyhjiä kuitenkin otettu ihan hirmu vähän.

Toinen ja kolmas äijä olivat sitten taas vähän vaikeampia. Toiselle itse asiassa lähetin Tuitun ensin vähän kaukaa, kun maalimies ei ollutkaan ihan oletetussa paikassa. Siitäkin tuli sitten vähän niin kuin tyhjä pisto, ei tosin mikään oppikirjan mukainen... Kun valittiin toinen lähetyspaikka, niin äijä löytyi heti. Tallaamaton hankikaan ei haitannut menoa. Kolmannelle piilollekin lähetin Tuitun kahteen kertaan, kun ensimmäinen pisto meni haahuiluksi. Viimeinen löytyi aika suoraan.

Vähän sähellystä siis, mutta kaiken kaikkiaan ihan hyvä treeni. Hakukin taitaa olla meillä sellainen laji, joka vaatisi melko säännöllistä treenausta. Nyt talvella ollaan pakkasten ym. takia treenailtu aika harvakseltaan, ja se kyllä näkyy keskittymiskyvyn puutteena ja muuna sählinkinä. Ehkä se tästä taas kevättä kohden helpottaa :)