Viime sunnuntai vietettiin Luun ykköslajin parissa :) Jessica oli TamSKilla kouluttamassa koko viikonlopun ja oltiin saatu sunnuntai pelkästään tokovalkulle. Olipa mukava, kiireetön päivä hyvässä seurassa ja hyvin eväin.

Olin ajatellut, että voitaisiin tehdä ihan jotain liikkeitäkin tällä kertaa. Yleensä meidän koulutukset menee AINA liikkeiden välien ja yleisen asenteen treenaamiseen. Ja niin kävi nytkin :D Piti tehdä ensin luoksetuloa, jossa mun makuun puuttuu vähän kaikkea vähän joka osiossa. Siitä päästiin sitten liikkeen virittelyyn ja siitä niihin siirtymiin ja alkuihin. Kokeiltiin alkuja Jessican tyyliin ja saatiin niihin muutenkin taas vähän uutta näkökulmaa. Ihan hyvältä tuntui, mutta toki uudessa tavassa oli alkuun vähän liikaa liikkuvia osia mulle :D Yksi kokonainen luoksetulokin tehtiin. Vauhti oli nyt ihan kiva, ilmeisesti palkkaaminen alkaa näkyä. Seisomisen teki viiveellä.

Toisella kierroksella tehtiin pienen sulattelutauon jälkeen niitä alkuja uudestaan. Tehtiin liikkeinä ruutu (meni muuten yli, en korjannut), ohjattu ja sitten luoksetulon alku. Nyt sujui vähän paremmin, mutta vaikeaa on. Luu saattaa ensin olla alussa tosi hyvin ja saa palkkaakin. Sitten kun tehdään uudestaan, se saattaa taas yhtäkkiä jähmätä. Raskasta! Tehtiin siis niin, että istutin Luuta ensin edessäni liikkeen aloituspaikassa ja kutsuin vasta juuri ennen liikkeen alkua sivulle. Tykkäsin näissä siitä, että pystyin siinä vastakkain ollessa vaatimaan Luuta keskittymään ja juttelemaan sille. Ja sitten se sivulletulo oli semmoinen kiva juttu, tai ainakin piti olla ;) Jessica myös ehdotti, että pyytäisin Luuta tietyissä liikkeissä pitämään (käskyllä) kontaktia koko alun sivullaoloajan.

Ehdittiin tehdä kolmaskin kierros ja siinä katsottiin sitten ikuisuusongelmaamme ohjatun nostoja. Ei siihen yllättäen mitään taikakeinoa löytynyt, mutta nyt kokeillessa si-käsky noston yhteydessä toimi parhaiten. Ensin kokeiltiin pitkästä aikaa pulloa (tai tässä tapauksessa maitotölkkiä), mutta ei se oikein alkanut pelittää. Ehkä sitäkin voisi taas tehdä, kun opettamalla opettaisi ensin Luulle, että miten sen kanssa pitää toimia. Toisaalta tuntuu, että jos sen jollain ihmeellä saisi toimimaan, häivyttäminen olisi kovin vaikeaa. Luu on "saanut" kaarrotella jo niin pitkään. Kokeiltiin myös palkkaa sivussa, mutta jotenkin vauhtipalkkaus ylipäätään ei vaan tunnu toimivan näissä halutulla tavalla.

Maanantaina oli Piira-päivä. Sekä Luu että Nipsu olivat aika jumissa ja vinossa. Molemmilta saatiin rangat suoriksi, mutta toispuoleisuutta jäi. Nipsulla on sama toko-toispuoleisuus kuin Luulla, vaikka se ei tokoa teekään. En taas arvannutkaan, missä kunnossa se on, sillä aksassa se on mennyt ehkä lujempaa kuin koskaan. Ilmeisesti pieni laihdutus on tehnyt ihmeitä, sillä kuten Piirakin totesi, harvemmin vino lanne ja jäykkä rintaranka vauhtia parantavat.

Sen jälkeen onkin vain huilailtu. Satuin saamaan samaan jamaan lähes vuoteeseen kaatavan flunssan, joten kerrankin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Jospa tästä loppuviikoksi taas herättäisiin henkiin.