Tuittu pölli tänään lenkillä kahden evästaukoa pitävän pikkutytön kinkkujuustoleivät.

Häpeän, nolouden ja itseni soimaamisen maksimoimiseksi päätin ilmoittaa asian blogissakin.

Ehdin reagoida tilanteessa senkin verran, että nähdessäni Tuitun kiitävän kohti kahta maassa istuvaa tyttöä, huusin heitä varomaan, jos heillä on jotain syötävää. He eivät vain tainneet ottaa pientä mustaa koiraa tosissaan vaan katsoivat tyynesti vierestä, kun Tuittu tuli, näki ja voitti.